Olkiluodon ydinvoimalasta tunnettu pieni Eurajoen kunta päätyi hakemaan miljoonalainan suoriutuakseen laskuistaan. Tämän jälkeen kunnanjohtaja ilmoitti erostaan vedoten henkilökohtaisiin syihin. Kunnanhallituksen päätöksiä puidaan hallinto-oikeudessa.
Eurajoen kunnanvirastolla on hiljaista. Oven tulee avaamaan kunnanhallituksen jäsen Tomi Salonen (ps.). Nuoremmasta iästään huolimatta Salonen on kokenut kuntapoliitikko, joka on aloittanut uransa vasemmistossa.
Kaikki näyttää rauhalliselta, vaikka pinnan alla on kuhissut jo tovin. Hallintojohtaja Anne Ahlsten on vielä paikalla työhuoneessaan ja Salonen huikkaa tälle tervehdykset. Suuntaamme suureen neuvotteluhuoneeseen käytävän päässä. Vielä alkukesästä viereisessä huoneessa työskenteli sittemmin eronnut kunnanjohtaja Harri Hiitiö.
Tomi Salonen kertoo uutta kunnanjohtajaa kaavailtavan ensi vuoden alkuun. Siihen asti kesäkuussa eronneen Harri Hiitiön tehtäviä hoitaa hallintojohtaja Anne Ahlsten. Ensin viransijaisena ja sen jälkeen virkaa tekevänä.
Aloitamme keskustelun rahasta.
Kunnanhallituksen Tomi Salonen kertoo, ettei rahaa ole kadonnut. Kunnanhallituksen tekemä päätös hakea kahden miljoonan euron lainoitus kassavirtaongelman turvaamiseksi tehtiin jo reilusti ennen kunnanjohtajan eroilmoitusta.
Miten sitten on mahdollista, että kovia tuloksia vuosi toisensa jälkeen tahkonnut pikkukunta joutuu tilanteeseen, jossa laskujen maksu laahaa perässä ja tili näyttää tyhjää?
– Siinä on varmaan tullut jonkinlainen arviointivirhe. On sijoitettu rahaa vähän liikaa.
– Kunnallahan on joitakin miljoonia erilaisissa rahastoissa. Ollaan todettu, että on selvästi kannattavampaa sijoittaa kuin makuuttaa rahoja tilillä.
Onko kyseessä siis ennemminkin hallinnollinen ongelma?
– Laskujen maksu ja kirjanpito ulkoistettu Kunta Prolle, mikä ei ole oikein koskaan toiminut. Nyt ollaan siirtämässä sitä takaisin kuntaan, Tomi Salonen sanoo.
– Se oli se selitys, ettei saada sieltä tietoa. Että ei tiedetä mitkä on kassavarat ja mitä on maksamatta.
– Sanotaan kuitenkin vielä, että tämä kaikki on ollut kunnanjohtajan vastuulla, Salonen korostaa.
Tarkastuslautakunta piti kokouksen toukokuun lopussa ja totesi seuraavaa:
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tehtyyn ostolaskuanalyysiin, jonka mukaan yli 14 päivää myöhässä maksettuja laskuja on vuonna 2015 ollut 368 kpl.
Jopa Salonen toteaa määrän olevan liian suuri, mutta koittaa silti avata asiaa.
– Meillä on rahaa sijoitettuna erilaisiin rahoitusinstrumentteihin. Osa on sijoitettu niin, että se on nopeasti, jopa muutamassa päivässä irrotettavissa käyttöön tarpeen mukaan.
– Ja näin on tehtykin.
Kunnanhallitus päätti silti hakea kaksi miljoonaa euroa lainaa. Eivätkö sijoituksista irroitetut rahat riittäneet vai mikä oli syynä?
– Korkotaso tällä hetkellä ratkaisi melko pitkälle tässä. Oli taloudellisesti kannattavampaa kattaa osa lainalla kuin irrottaa koko summa sijoituksista.
– On sitä rahaa silti irroitetukin lainanoton lisäksi.
Myös tarkastuslautakunta totesi myöhästyneiden laskujen määrän olleen, kunnan taloudellinen tilanne huomioiden, poikkeuksellisen suuri ja päätti antaa asian kunnanhallitukselle tiedoksi toimenpiteitä varten.
Tomi Salosen mukaan tilanteeseen on nyt tulossa muutos. Kunta on luopumassa yhteistyöstä Kunta Pron kanssa maksuliikenteen hallinnoinnin parantamiseksi. Salosen mukaan muita ongelmia ei toistaiseksi ole tullut esiin.
– Se on yllätys ollut, että ongelma oli näinkin iso ja siihen jouduttiin puuttumaan. Muuten kaikki talousasiat ovat menneet raamien mukaan. Osittain jopa niin, että ennemmin jää rahaa käyttämättä.
Ongelmia ja kanteluita
Salonen myöntää kuulleensa myös työilmapiiriongelmista kunnanvirastolla.
– Vaikka taitaa olla niin, että meidät hallituksen jäsenet se tieto tavoittaa viimeisenä.
Aihe on hankala eikä kaikkia nimiä mainita. Käy kuitenkin selväksi, ettei kyseessä ole yksittäistapaus.
– Kyllä tässä näitä omituisia nimityksiä kuntaliitoksen yhteydessä tuli, Salonen toteaa.
– Näin jälkikäteen täytyy todeta, että kunnanjohtaja kyllä sanoi aiemmin, että jotain muutoksia henkilöstön kohdalla tulee, mutta ettei niihin kannata tarttua. Että ne on mietitty etukäteen.
– Ihan tällaista en silti odottanut.
Toinen nimeltä mainituista epäreilun kohtelun saaneista on yli kolmekymmentä vuotta kunnan palveluksessa työskennellyt kirjastonjohtaja Ilona Lahdenranta. Hänen asiaansa on käsitelty niin kunnanhallituksessa, Luvian ja Eurajoen yhdistymishallituksessa kuin tällä hetkellä Turun hallinto-oikeudessakin.
Lahdenranta oli jo vuosia käynyt ostamassa kirjaston aikakauslehdet paikallisista kaupoista kirjasto- ja kulttuurilautakunnan päätöksellä. Järjestely oli tuonut kirjastolle vuositasolla arviolta 5000-9000 euron säästöt. Lisäksi järjestelyn koettiin tukevan pienen kunnan paikallisia kauppiaita ja mahdollistavan yksittäisten teemalehtien hankinnat sekä asiakkaiden toiveiden tehokkaamman huomioinnin.
Tämä järjestely on nyt historiaa, sillä kunnanjohtaja Hiitiölle sen enempää kuin kunnanhallituksellekaan kyseinen käytäntö ei enää alkuvuodesta sopinut. Hiitiö päätti käyttää otto-oikeutta ja saattoi asian tammikuussa kunnanhallituksen kokoukseen päätettäväksi. Lehdet tulisi jatkossa tilata sähköisesti LM Lehtimarket Oy:n kautta.
– Minulle sanottiin palavereissa, ettei sovi kirjastonjohtajan arvolle käydä ostamassa lehtiä, Lahdenranta kertoo.
Kunnanhallituksen jäsenena Salonen oli ainoa, joka ei hallituksen päätöstä hyväksynyt ja halusi jättää asiassa eriävän mielipiteen. Lahdenranta valitti päätöksestä ja vaati oikaisua. Asia käsiteltiin uudestaan kunnanhallituksen helmikuisessa kokouksessa. Oikaisuvaatimuksesta huolimatta päätös pysyi.
Salonen halusi kirjattavaksi eriävän mielipiteensä ja perusteli asiaa muunmuassa Lahdenrannan kiistattomilla näytöillä tehtäviensä hoitamisesta ja muistutti edelleen, ettei kunnanhallituksen ole tarkoituksenmukaista käsitellä yksittäisiä viranhaltijalle kuuluvia päätöksiä. Salonen myös huomautti, että kyseisen asian käsittely alkaa lähennellä työpaikkakiusaamista ja aiheuttanee myös työilmapiirin heikkenemistä ja sitä kautta tulosten huonontumista.
Lahdenranta valitti asiasta Turun hallinto-oikeuteen, joka pyysi maaliskuussa asiassa kunnanhallitukselta lausuntoa. Asian käsittely on vielä kesken.
Johtajasta hoitajaksi
Samaan aikaan lehtiselkkauksen kanssa pieni Eurajoki yhdistyi vieläkin pienemmän ja velkaisen Luvian kanssa. Tällöin tuli perustettavaksi myös uusi kirjastotoimenjohtajan virka.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Lahdenranta vaikutti selvältä valinnalta tehtävään, jossa kelpoisuusvaatimuksena oli ylempi korkeakoulututkinto.
Toisin kuitenkin kävi. Viran nappasi Luvian kirjastoa luotsannut merkonomi Helena Kuivasniemi-Lehti. Kuivasniemi-Lehti oli alunperin vuonna 1988 nimitetty Luvian kirjastosihteeriksi, joka virkanimike oli vuonna 2001 muutettu kirjastonjohtajaksi.
Valintaprosessin eteneminen aiheutti Lahdenrannassa ihmetystä.
Yhdistymishallituksen tehtävä oli ollut jättää ehdotukset uusista rooleista ja vastuista helmikuun loppuun mennessä. Valmistelutyöryhmä käsitteli ehdotukset heti maaliskuun alussa. Pöytäkirjan mukaan kunnanjohtaja Hiitiö oli tehnyt valmistelutyöryhmän esityksiin muutoksia.
Salonen jätti Lahdenrannan sekä kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkolan nimitysten osalta asiassa eriävän mielipiteensä ja halusi pöytäkirjaan kirjattavan, ettei Lahdenrannan sekä Jaakkolan asemia tulisi heikentää esitetyllä tavalla.
Tässä kohdassa mukaan astui aluehallintoviraston ylitarkastaja Päivi Almgren, joka totesi Kuivasniemi-Lehden olevan voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaan kelpoinen virkaan, sillä Kuivasniemi-Lehti oli jo vuonna 1988 valittu kirjastotoimen johtajan virkaan. Olkoonkin, että Kuivasniemi-Lehti oli tuona vuonna valittu kirjastosihteeriksi. Kirjastotoimenjohtajan virkaa ei Eurajoella eikä sen enempää Luviallakaan koskaan aiemmin ollut. Kyseessä oli siis täysin uusi virka.
Lahdenranta toimitti Almgrenille paikkansapitävät tiedot koskien Kuivasniemi-Lehden kelpoisuutta sekä vaati yhdistymishallitusta oikaisemaan virheen. Perusteluina Lahdenranta mainitsi kirjastotoimenjohtajan Kuivasniemi-Lehden puutteellisen kelpoisuuden. Tehtävään kuuluisi valita ylemmän korkeakoulututkinnon omaava henkilö.
Almgren kieltäytyi muuttamasta lausuntoaan ja totesi vastauksessaan Lahdenrannalle seuraavaa.
– Lausunnon pohjana tämän hetkinen nimeke ja siirtymäsäädösten toteaminen. Nimekehän sinällään ei välttämättä kerro viran sisällöstä ja vastuista, se määrittyy toimenkuvan kautta.
– Kirjastosihteeri-nimike on 80-luvulla ollut käytössä myös kirjastotoimesta vastaavissa viroissa.
Lahdenranta ihmettelee miten toimenkuvia tässä tapauksessa voidaan edes verrata. Jo pelkästään Eurajoen kirjasto on Lahdenrannan arvion mukaan kolme kertaa Luvian kirjaston kokoluokkaa ja lisänä on myös kirjastoautotoiminta. Kirjastotoimenjohtajan toimenkuva tulisi sisältämään molempien kuntien kirjastoista vastaamisen.
Almgrenilta oli myös pyydetty yhdistymishallituksen organisaatiomuutoksia varten lausuntoa kirjaston toiminnasta. Salosen mukaan pyynnön Almgrenille tarkastuksen suorittamisesta oli tehnyt Hiitiö. Almgrenin suorittaman tarkastuksen pohjalta tekemä muistio sisälsi kuitenkin virheellisiä lukuja, jotka saivat Eurajoen kirjaston näyttäytymään epäedullisessa valossa.
Lahdenranta pyysi jälleen Almgrenia korjaamaan luvut. Almgren pitkitti lausuntonsa korjaamista yli viisi viikkoa. Tänä aikana yhdistysmishallitus ehti Almgrenin virheellisen muistion turvin käsitellä kirjastotoimenjohtajan nimittämisasian. Almgren kuittasi Lahdenrannalle virheensä lyhyesti sähköpostilla.
– Olin tosiaan sekoittanut tilastoprintistäni kaksi riviä keskenään, siitä pahoittelut.
Huolimatta Lahdenrannan oikaisupyynnöstä yhdistymishallitus ei muuttanut aiempaa päätöstään ja Kuivasniemi-Lehden virkanimitys jäi voimaan. Salonen vaati molemmilla kokouskerroilla kirjattavaksi asiassa eriävän mielipiteensä ja korosti Almgrenin lausunnon koskien Kuivasniemi-Lehden kelpoisuutta olevan virheellinen.
Lahdenranta on valittanut nimitysasiasta Turun hallinto-oikeuteen ja toivoo asian selviävän ennen vuoden vaihdetta, jolloin virka astuu voimaan.
Lahdenrantaa on myös kehotettu kantelemaan Almgrenin toiminnasta oikeuskanslerille.
– Onhan se uskomatonta, että virkamies voi antaa vahingossa kaikenlaisia lausuntoja asiassa, jossa vaakakupissa on ihmisen työpaikka. Ja sitten asia kuitataan vaan toteamalla, että hupsis, eikä olla edes valmiita korjaamaan asiaa.
Lahdenranta kertoo miettivänsä tulevaa vuotta paljonkin. Jo vuosia Eurajoen kirjastonjohtajana työskennelleelle Lahdenrannalle ajatus alennuksesta kirjastonhoitajaksi tuntuu omituiselta ja sitä on vaikea sisäistää.
– En oikeasti tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua. Toivon vain, että hallinto-oikeus ratkaisisi asian oikeudenmukaisesti ennen vuoden alkua ja saisin jatkaa kirjaston johdossa.
Lahdenranta kokee tulleensa pitkään Hiitiön kanssa hyvin toimeen, mutta joutuneensa loppuaikoina jostain syystä silmätikuksi.
– Helmikuussa vuosi sitten olin kunnanjohtajan puhuttelussa, koska olin kehottanut asiakasta ottamaan yhteyttä ylempiin päättäjiin. Kyseessä oli asiakkaiden toiveet kahvilasta uuden kirjastorakennuksen yhteyteen. Asiakas oli ilmeisesti ottanut yhteyttä Hiitiöön, joka ei pitänyt siitä.
– Hiitiö käski tuolloin minua jatkossa pitämään turpani kiinni ja olla kyseenalaistamatta hallituksen tekemiä päätöksiä. Mainitsi vielä, että se jolla on suurempi palkka, on aina oikeassa, Lahdenranta muistelee ikävän sävyistä puhuttelua.
Lahdenranta kokee kunnanjohtajan reaktion olleen asiaton sekä poikkeuksellisen raju, vaikka kyseessä oli normaali asiakaspalvelutilanne. Lahdenranta kertoo ajattelevansa kunnan ja etenkin johtamansa kirjaston asiakkaiden olevan tärkeitä.
– Heidän rahoillaanhan tätä toimintaa rahoitetaan ja heille näitä palveluita luodaan.
Entinen kunnanjohtaja Harri Hiitiö ei halunnut kommentoida Eurajoen kuntaa koskevia asioita vaan kehotti kääntymään sijaisenaan toimineen hallintojohtaja Ahlstenin puoleen. Eropäätöstään Hiitiö kommentoi lyhyesti.
– Omalta osaltani totean, kuten aikaisemminkin, että eropäätökseni johtui yksityiselämässäni tapahtuneista muutoksista. Se ei mitenkään liity kunnan lainanottoon, tarkastuslautakunnan toukokuun kokoukseen saati Ilona Lahdenrantaa koskevaan nimitysasiaan.
Hiitiö on hakenut Pohjois-Satakunnan kuntayhtymäjohtajan viransijaisuutta.
Vt. kunnanjohtaja Anne Ahlsten ei ole vastannut yhteydenottoihin.
Teksti ja kuva: Essi Leminen / stoor.io
Leave a Reply