• Urheilu
  • Viihde
  • Lifestyle
    • Harrastukset
    • Hyvinvointi
    • Ihmissuhteet
    • Kauneus
    • Koti
    • Lemmikit
    • Matkustaminen
    • Muoti
    • Ruoka
  • Ilmiöt
  • Henkilöt
  • Digi
  • Luonto & Ympäristö
    • Järjestöt
    • Luonto
    • Ympäristö
  • Blogi: SUKLAAKOSMOS
  • Digipressi
    • Tiedotteet
    • Digipressin asiakkaaksi?
Stoor.io
Stoor.io

tammikuu 21st, 2021
  • Urheilu
  • Viihde
  • Lifestyle
    • Harrastukset
    • Hyvinvointi
    • Ihmissuhteet
    • Kauneus
    • Koti
    • Lemmikit
    • Matkustaminen
    • Muoti
    • Ruoka
  • Ilmiöt
  • Henkilöt
  • Digi
  • Luonto & Ympäristö
    • Järjestöt
    • Luonto
    • Ympäristö
  • Blogi: SUKLAAKOSMOS
  • Digipressi
    • Tiedotteet
    • Digipressin asiakkaaksi?
Keikka-arvio:  Sonata Arctica  –  Satama Open Air 6.8.2016
Home
Viihde

Keikka-arvio: Sonata Arctica – Satama Open Air 6.8.2016

elokuu 11th, 2016 Musiikki, Viihde 0 comments

Cloud Factory ei yltänyt keikkasettiin asti.

Sonata Arctican kotikeikkaan Kemin Satama Open Airissa oli ladattu paljon odotuksia. Kotiseutu-uskollisen bändin oletettiin vahvasti olevan parhaimmillaan juuri kotikentällä. Ja vieläpä festarin pääesiintyjänä.

Bändi oli luvannut yleisölle extraa. Järjestäjä mainosti pyroja sekä ilotulitusta keikan yhteydessä. Keväällä yleisö oli saanut jättää biisitoiveita, joiden pohjalta keikkasettiä luotaisiin. Bändin lämppäriksi oli tulossa Rock Dj Sändi. Keikka kuulosti jokaisen fanin unelmien täyttymykseltä.

Kaiken tämän Sonata toimittikin luvatusti. Suorastaan pedantisti. Silti keikasta jäi ontto olo.

Bändi hyppäsi lauteille piirun yli puolen yön tuhatpäisen kotiyleisön eteen. Ensimmäiset kolme toivebiisiä tärähti tuutista ulos ilman spiikkejä. Itsekin jäin hieman ihmettelemään, että tätäkö tämä nyt on. Jätkät vetää sovitun setin siistin kliinisesti, mutta ilman mitään kontaktia yleisöön.

Kutakuinkin niin se tuntui menevän.

Spiikit olivat vähissä ja monet niistäkin vähistä tuttuja aiemmilta keikoilta. Laulaja Tony Kakko kertoi, että haluaisivat kyllä vetää syksyllä ilmestyvän levyn raidoista useammankin, mutta eivät voi. Koska Youtube. Kuulosti hieman vinoilulta. Sekä vanhalta ja väsyneeltä. Tunkkaiselta.

Muutamasta uudesta biisistä rakenneltu teaser-sikermä olisi ollut loistavaa mainosta. Youtubessakin.

Keikkasetti polki vanhoissa albumeissa hyvin hittipainoitteisesti ja ainoa uudemmilta kiekoilta mukaan mahtunut kipale oli The Wolves Die Young. Odotettu lista toki, mutta mahtaa poikia kypsyttää vetää samoja ralleja jo pitkälti toistakymmentä vuotta.

Omalle toivelistalleni olisin luultavasti valinnut melko erilaisen setin.

Puolivälin jälkeen aloin jo vilkuilla kelloa. Että moneltakohan lopettavat. Huomasin, että luukuttaessani biisejä yksin autossa nupit kaakossa, sain paremmat kicksit kuin keikalla. Loppukin keskittymiseni herpaantui viimeistään, kun sain viestin, että kotiini satojen kilometrien päässä on yritetty murtautua.

Tällä hermorakenteella varustettua henkilön jammailua tuokaan viesti ei olisi muilla keikoilla saanut loppumaan, mutta tällä keikalla se oli viimeinen pisara. Loppukeikka meni notkuessa.

Mitään konkreettista virhettä en keikasta löydä. Bändi soitti hyvin. Suorastaan erinomaisesti. Kakon laulu kantoi hienosti ja parantaa lentoaan vuosi vuodelta. Jos The Miseryssä tuli kerran takeltelua sanojen kanssa, sen paikkasi muu virheettömyys. Mutta esiintyminen oli hitokseen hengetön. Kontakti yleisöön olematon. Pyrot olivat ok, mutta ilotulitus käsitti keikan lopuksi taivaalle tärähtäneet muutamat peruspaukut. Homma oli ohi kymmenessä sekunnissa. Tai kahdessakymmenessä. Nopeasti kuitenkin.

Epäilin sen verran omien odotusten epärealistisuutta, että päätin vastavuoroisesti kaivaa vanhoja keikkapätkiä kirotusta Youtubesta ja katsoa, oliko aika kullannut muistoja rankalla kädellä vai puuttuiko tältä keikalta se joku. Jouduin myöntämään, että olin todellakin ikäväkseni oikeassa. Joku pala puuttui.

Hauskanpito ja vitsailu olivat poissa. Bändijäsenten välinen kikkailu puuttui. Lavalla ei ollut elämää totuttuun tapaan. Oli vain tarkasti vanhasta tottumuksesta vedettyä settiä. Varmaan jopa kyllästymiseen asti vedettyä. Kliinistä ja hailakkaa.

Oliko sittenkin kyseessä vain väsymys kiireisen keikkakesän loppuvaiheessa? Toivottavasti, vaikkakaan lepotaukoa ei näy poikien keikkakalententerissa ihan lähiaikoina.

En valitettavasti onnistunut saamaan bändiltä haastattelua Kemin keikan tiimoilta, joten jäämme elämään odotuksessa.

/-Essi

Ps. Tsekkaa 16.8.2016 päivitetty juttu Sonata Arcticasta, Kemistä ja Satama Open Airista, jossa bändin tuoreimmat kommentit ja kuulumiset!

Facebook Twitter Google+ LinkedIn Pinterest
Next article Merta, pilvitehtaita ja voimametallia - Sonata Arcticalle Kemillä on suuri merkitys
Previous article Vitun syöpä: Huttonin pyörämatka starttasi takapakin kautta vauhtiin

Related Posts

Luontoelokuvafestivaali veti Savonlinnaan ennätysyleisön Elokuvat
elokuu 24th, 2016

Luontoelokuvafestivaali veti Savonlinnaan ennätysyleisön

Merta, pilvitehtaita ja voimametallia - Sonata Arcticalle Kemillä on suuri merkitys Ilmiöt
elokuu 11th, 2016

Merta, pilvitehtaita ja voimametallia - Sonata Arcticalle Kemillä on suuri merkitys

Teddyt, fiftarit, rokkarit – marginaaligenre elää ja voi hyvin Suomen Sherwoodissa Autot
kesäkuu 20th, 2016

Teddyt, fiftarit, rokkarit – marginaaligenre elää ja voi hyvin Suomen Sherwoodissa

Leave a Reply Cancel reply

Etsi
Lähetä juttuvinkki

Liity uutiskirjeeseen
Viimeisimmät artikkelit
  • Niko Lester mukaan Hurttalaumaan
  • Luonnonsuojeluliitto Tapiola tuomitsee ahman metsästyksen
  • Kolme taistelijaa ja yksi troijalainen
  • Järkälemäinen pala mestaruuspalapeliin
  • Kovatasoinen keskushyökkääjä Belgiasta
  • Digipressin asiakkaaksi?
  • Hae kirjoittajaksi Stoor.ioon
  • Kirjoittajan login
  • Stoorio Oy
  • Käyttöehdot
  • Back to top
© Stoor.io All rights reserved.
Toteutus Kotisivupalvelut