• Urheilu
  • Viihde
  • Lifestyle
    • Harrastukset
    • Hyvinvointi
    • Ihmissuhteet
    • Kauneus
    • Koti
    • Lemmikit
    • Matkustaminen
    • Muoti
    • Ruoka
  • Ilmiöt
  • Henkilöt
  • Digi
  • Luonto & Ympäristö
    • Järjestöt
    • Luonto
    • Ympäristö
  • Blogi: SUKLAAKOSMOS
  • Digipressi
    • Tiedotteet
    • Digipressin asiakkaaksi?
Stoor.io
Stoor.io

tammikuu 21st, 2021
  • Urheilu
  • Viihde
  • Lifestyle
    • Harrastukset
    • Hyvinvointi
    • Ihmissuhteet
    • Kauneus
    • Koti
    • Lemmikit
    • Matkustaminen
    • Muoti
    • Ruoka
  • Ilmiöt
  • Henkilöt
  • Digi
  • Luonto & Ympäristö
    • Järjestöt
    • Luonto
    • Ympäristö
  • Blogi: SUKLAAKOSMOS
  • Digipressi
    • Tiedotteet
    • Digipressin asiakkaaksi?
Tuoreet näkemykset metsänhoidossa tuovat vaihtoehtoja avohakkuille
Home
Talous

Tuoreet näkemykset metsänhoidossa tuovat vaihtoehtoja avohakkuille

syyskuu 22nd, 2016 Kotimaa, Luonto, Talous, Yhteiskunta, Ympäristö 0 comments

Metsänomistajalle metsä on usein sijoitus, jolta odotetaan myös tuottoa. Tehometsätalouden suosima tasarakenteinen kasvatus, jossa metsäala uudistetaan avohakkuulla ja istutuksella sekä taimikon hoidolla, ei jätä kovinkaan paljon sijaa luontoarvoille. Suomi on kuitenkin sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. On siis jo kiire, mikäli tavoitteessa halutaan pysyä, sillä uhanalaisista lajeista liki 40% elää metsissä.

Suomen metsäluonnon pinta-alasta noin 12% on suojeltu (Luonnonvarakeskus 2016). Suojelu painottuu Pohjois-Suomeen, jossa suojeltu ala on noin 2,2 miljoonaa hehtaaria metsä- ja kitumaan alasta. Etelä-Suomessa luku on noin 0,5 miljoonaa hehtaaria mikä vastaa 4,8% metsäpinta-alasta. Korkea prosenttiosuus selittyy osittain mm. avosuoalueilla jotka on laskettu mukaan pinta-aloihin.

Etenkin Etelä-Suomessa suojellut alueet ovat pieniä ja pirstoutuneita. Monimuotoisuudelle tärkeä yhtenäisyys ja ekologiset käytävät puuttuvat, jolloin katseet on käännettävä talousmetsiin. Voiko metsänomistaja valita jonkin muun vaihtoehdon kuin avohakkuun talousmetsälleen?

Kevättalvella 2016 Eurajoella tehtiin metsäpalstalle erirakenteishakkuu. Metsänomistaja Ilona Hankonen tilasi Arvometsältä puukaupan kilpailutuksen ja hakkuusuunnitelman, hakkuun teki puunostaja eli UPM. Lehtipuu ja osa järeää tukkipuuta säästettiin. Ajankohta suunniteltiin lumipeitteiseksi ajaksi suojaamaan puustoa korjuuvaurioilta ja samalla huomioitiin lintujen pesimäaika. Alikasvoksen raivausta ei tehty, vaan alikasvoksesta kasvaa uusi puusukupolvi.

14445826_1215057631889817_1882300759_n

Lakkakääpä on näyttävä väritykseltään.

– ERK-hakkuu pitää tehdä suurella metsäkoneella, jolla on tarpeeksi ulottuvuutta. Näin saadaan puut kaatumaan tarkasti oikeaan suuntaan, kertoo Hankonen. Hän on tyytyväinen tulokseen, sillä keväällä metsäpalstalla pesivät mm. töyhtötiainen ja peukaloinen. Vanhasta kannosta löytyi lisäksi komea lakkakääpä.

– Avohakkuun jäljiltä näitä ei löydy. Metsänomistajan on mahdollista kiinnittää huomiota myös luonto- ja virkistysarvoihin ja saada samalla tuottoa sijoituksestaan, pohtii Hankonen ja jatkaa:

– Jos talousmetsän luontoarvoja halutaan edistää, tarvitaan myös erirakenteiskasvatuksessa luonnonhoitotoimia, kuten pysyviä säästöpuita, jotka saavat olla metsässä kaikkien hakkuuvaiheiden läpi, lahoaviksi maapuiksi saakka. Myös lehtipuita pitää säästää ja niiden taimettuminen varmistaa. Tähän voidaan tarvita myös pienaukkoja. Vaikka kuusi soveltuu erirakenteiskasvatukseen parhaiten, ei luontoarvoja edistävä metsänomistaja pyri kasvattamaan puhtaita kuusikkoja.

Hakkuun jälkeen Metsäkeskus teki kesällä 2016 palstalle tarkastuksen. Tarkastusraportin mukaan hakkuu täytti lain vaatimukset, eikä huomautettavaa löytynyt.

– Korjuuvauriot olivat yllättävän pienet, toteaa Hankonen ja kehuu samalla taitavaa koneenkuljettajaa.

ERK-kasvatuksessa metsänomistan ei tarvitse huolehtia uudistukseen liittyvistä tai taimikon hoitoon liittyvistä kustannuksista. Ainoat kulut liittyvät itse hakkuuseen ja sen suunnitteluun.

– Se on puhdasta tuloa. Uusi puusukupolvi on kasvamassa ja seuraavan korjuun voi tehdä jo noin 15 vuoden kuluttua. Metsä säilyy edelleen metsänä.

vaihtoehto-avohakkuulle_ilona-hankonen_sk

Metsänomistaja Ilona Hankonen on tyytyväinen ratkaisuunsa unohtaa avohakkuu.

Teksti ja kuvat:
Sari Kantinkoski 

Facebook Twitter Google+ LinkedIn Pinterest
Next article Suojelujärjestöt vaativat sudenmetsästyksestä luopumista
Previous article Eläkkeelle jäävä eläinpelastaja Vesa Nurminen päätyi palomieheksi vahingossa

Related Posts

Sadan miljoonan euron tietunnelit maksavat itsensä takaisin ihmishengissä Ilmiöt
marraskuu 1st, 2016

Sadan miljoonan euron tietunnelit maksavat itsensä takaisin ihmishengissä

Ystävien kanssa vietetyistä illoista syntyi kasvava liiketoiminta Harrastukset
lokakuu 10th, 2016

Ystävien kanssa vietetyistä illoista syntyi kasvava liiketoiminta

Kotimaista kierrätysmuotia – Globe Hopen uusi mallisto kerää varoja luonnonsuojeluun Bisnes
lokakuu 2nd, 2016

Kotimaista kierrätysmuotia – Globe Hopen uusi mallisto kerää varoja luonnonsuojeluun

Leave a Reply Cancel reply

Etsi
Lähetä juttuvinkki

Liity uutiskirjeeseen
Viimeisimmät artikkelit
  • Niko Lester mukaan Hurttalaumaan
  • Luonnonsuojeluliitto Tapiola tuomitsee ahman metsästyksen
  • Kolme taistelijaa ja yksi troijalainen
  • Järkälemäinen pala mestaruuspalapeliin
  • Kovatasoinen keskushyökkääjä Belgiasta
  • Digipressin asiakkaaksi?
  • Hae kirjoittajaksi Stoor.ioon
  • Kirjoittajan login
  • Stoorio Oy
  • Käyttöehdot
  • Back to top
© Stoor.io All rights reserved.
Toteutus Kotisivupalvelut