Siinä missä kaksi kolmasosaa suomalaisista arvostaa koiraa lemmikkieläimenä, vain vajaa neljäsosa sallisi saman arvostuksen kissoille. Tilanne on hälyttävä huomioiden kissojen määrä, jonka on arvioitu Suomessa nousseen jo 1,3 miljoonaan koirien määrän ollessa vain vajaa puolet siitä.
Asia selvisi Royal Caninin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa.
Eläinlääkäri Mirjami Mattila toteaa kissojen arvostuksen nousseen, mutta olevan silti alhainen.
– Tutkimuksen luvut kertovat, ettei meillä Suomessa ole kulttuuria, jossa kissa olisi arvokas lemmikki.
Tutkimuksen mukaan rotukissoja on lemmikkeinä noin joka viidennessä kissakodissa. Loput ovat kotikissoja. Rotukissat koettiin arvokkaammiksi ja niiden hoitoon oltiin valmiita panostamaan enemmän.
Kissa löytää todennäköisimmin kodin pienituloisemman naishenkilön luota Etelä-Suomesta.
Epätodennäköisin kissanomistaja on alle 30-vuotias länsisuomalainen mies.
Maaseudulla asuva kissa nähdään usein hyötyeläimenä. Kaupunkilaiskissat taas miellettään helpommin perheenjäseniksi ja lemmikeiksi.
Tutkimukseen osallistuneista vain noin neljäsosa piti kissaa ainoastaan sisäkissana. Osa ulkoilutti kissaansa valjaissa ja pienin osa erillisessä ulkotarhassa. Suurin osa kissoista sai ulkoilla vapaana.
Kesäkissa-asia on vaihtunut ympärivuotiseksi ”kissan unohtamiseksi”
Mira Ekholm-Martikainen Kiikoisten löytöeläinpalvelusta on Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja sekä Rekku Rescue ry:n aktiivi, joka on hyvin tietoinen ongelmallisesta kissatilanteesta. Heikentynyt taloudellinen tilanne ja vallitseva epävarmuus heijastuvat myös lemmikkien elämään.
-Tietoisuus kissojen ongelmista Suomen eläinsuojelukentällä on lisääntynyt vuosien mittaan. Jos vielä muutama vuosi sitten pidettiin tavallisena, että joissain pihapiireissä pyöri kymmeniä kissoja, nykyisin niistä ilmoitetaan herkemmin.
– Tämän vuoden alku on kuitenkin monessa yhdistyksessä ja löytöeläinpaikassa ollutkin ennätyksellinen niin kissojen kuin koirienkin kasvaneiden vastaanottomäärien suhteen.
Löytäeläinpalvelun arkea pyörittävä Ekholm-Martikainen on nähnyt tuhansia kissakohtaloita Suomessa. Löytökissoista vain murto-osa haetaan takaisin kotiin, vaikka suurimmalla osalla kissoista sellainen on jossain vaiheessa ollutkin.
– Kesäkissa-asia on vaihtunut ympärivuotiseksi ”kissan unohtamiseksi”.
Kesämökeille jätettäviä kissoja löytöeläimistä on enää pieni murto-osa, vaikka yleisin aika kissojen hyllkäämiselle edelleen on syksyn ja kevään välinen aika.
– Syksyllä se alkaa, kun pienet pennut kasvavat sukukypsiksi ja merkkailun ja kiiman aiheuttamien haittojen takia kissa laitetaan omatoimisesti ulkoilemaan ja ne päätyvät kauas kotoa eikä niiden perään suuremmin huudella.
– Usein nämä kissat ovat myös leikkaamattomia.
Trendin syykin on eläinsuojelupuolella selvästi tiedossa.
– Suurin ongelma on vieläkin kissan ottamisen helppous ja halpuus. Etenkin keväisin alle luovutusikäisiä pentuja jaellaan netissä eri myyntipalstoilla, joko ilmaiseksi tai mitätttömällä summalla.
– Kun ilmaiskissat sitten sairastuvat, niin kissaan eläinlääkärikuluihin ei haluta laittaa rahaa eikä maksaa leikkauskuluja lisääntymisen estämiseksi.
Löytöeläinpalvelun hoiviin päätyvissä kissoissa on huomattavissa selvästi samoja ongelmia, jotka puoltavat Ekholm-Martikaisen näkemystä omistajien haluttomuudesta kantaa vastuuta lemmikistään sen vaatiessa ruokaa ja vettä kummoisempaa hoitoa.
– Usein meille tarjottavat kissatkin ovat sukukypsäksi tulleita leikkaamattomia kissoja tai kissoja, joilla on terveysongelmia, yleisimpänä ehkä sisäsiisteysongelmat, jotka voivat johtua joko hormoneista tai sisäelinvaivoista.
Keinoja tilanteen ratkaisemiseksi olisi tarjolla ja kissojen pakollinen tunnistumerkitseminen koetaan näistä tärkeimpänä. Toisena tärkeänä asiana Ekholm-Martikainen mainitsee kissojen leikkauttamisen.
– Näin kuntien löytöeläinkulut vähenisivät ja kustannukset eläinten hoidon laiminlyönneistä saataisiin oikealle taholle eli omistajille.
– Vapaana ulkoilemiseen olisi hyvä tulla ainakin minimirajoituksena se, että kissan tulee olla leikattu ja tunnistusmerkitty, jos se ulkoilee vapaana.
Kissanpentukauppa tulee silti kukoistamaan taas tänä kesänä ja osa pennuista pääseekin vastuullisiin koteihin. Suurella osalla ei kuitenkaan tule olemaan näin hyvä tuuri.
– Moni kissan omistaja kun tuntuu sille kissallensa ne pennut jostain kumman syystä haluavan, niin nämä edellämainitut asiat olisi tärkeää ottaa huomioon ja kantaa vastuu pennuista myös niiden synnyttyä madottamalla, siruttamalla ja rokottamalla ne ennen luovutusta 12 viikon iässä, Ekholm-Martikainen napauttaa.
– Enkä tietenkään suosittele kissojen pennuttamista. Maailmassa kun kodittomia kissoja riittää vielä kaikille kissaa haluaville.
Leave a Reply