Rikkaruohona tunnettu nokkonen on laajalti tunnustettu hyötykasvi, jonka ominaisuudet ovat hyvin moninaiset. Nokkonen (Urtica dioica) on monivuotinen kasvi, joka esiintyy lähes kaikkialla maassamme ihan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Nokkosta viljellään mm. Etelä- ja Itä-Euroopassa kuitu- ja rohdonkäyttöön.
Monipuolinen nokkonen taipuu ruoanlaitosta kuitukasviksi, sekä rohdoskäyttöön. Nokkosen sisältämät rauta ja C-vitamiini ovat moninkertaisia verrattuna muihin kavintoaineisiin. Esimerkisi rautaa nokkonen sisältää seitsemän kertaa enemmän kuin pinaatti ja C-vitamiinia nokkosessa on viisinkertainen määrä appelsiiniin verrattuna. Lisäksi nokkosessa on kalsiumia, proteiinia, sekä runsaasti vitamiineja.
Nokkosten kerääminen kannattaa tehdä puhtaalta paikalta. Ei mielellään lähellä suuria teitä, tai kompostien, hevostarhojen tai ulkohuussien lähettyviltä, vaikka juuri kyseisissä paikoissa se yleensä rehottaakin. Nokkonen kerää itseensä maaperästä nitraattia, joka hieman liukenee ryöpätessä, mutta samalla menetään arvokkaita ravintoaineita.
Nokkosen kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin ja sitä hyvin laajalti onkin helposti kerättävissä. Nyt touko- kesäkuun vaihteessa on paras nokkosenkeruuaika. Keräämiseen kannatta varata kori tai ämpäri, sakset ja kunnon käsineet. Leikkaa nokkoset tyvestä, mieluiten noin 10-20 cm:n mittaisina. (Huom! Älä revi juurineen).
Keräämisen jälkeen ne kannattaa huuhdella, jotta mahdolliset pölyt ja muut epäpuhtaudet huuhtoutuvat pois. Tämän jälkeen ne voidaan joko kuivattaa tai ryöpätä käyttöön.
Ryöppääminen tarkoittaa nopeaa kiehauttamista (maksimissaan minuutin verran) kiehuvassa, väljässä vedessä. Ryöppäyksen jälkeen nokkoset huuhdellaan kylmällä vedellä ja puristetaan käsin mahdollismman kuivaksi. Tämän jälkeen nokkonen on valmistusta vaille valmis. Ryöpättyä nokkosta voi myös pakastaa. Pakastamisen jälkeen sitä käytetään samalla tavoin kuin tuoretta.
Nokkosen kuivattaminen onnistuu helpoiten varjoisassa paikassa, jonne lankaan ommellut nokkoset ripustetaan kuivumaan. Uunissa kuivattaminen onnistuu myös, mutta silloin kannattaa suosia hyvin hentoja nokkosia tai pelkkiä lehtiä. Uunissa kuivattaminen tapahtuu yksinkertaisimmillaan niin, että uuni säädetään vajaaseen 100:n asteeseen, ilman kiertoilmaa, uunin luukku hieman raollaan, (esimerkiksi veitsi uuninluukun välissä) ja nokkoset leivinpaperin päällä uunin keskitasolla. Kuivausaika riippuu nokkosten määrästä, aikaa kannattaa varata kuitenkin tunnista kahteen.
Teksti ja kuvat: Minna Lindström
Leave a Reply